Perussuomalaisten esitys koskee varsinaista kehitysyhteistyötä, jonka määrärahat ensi vuodelle ovat 483 miljoonaa euroa. Fingon mukaan rahoituksen lopettaminen tarkoittaisi muun muassa tuen päättymistä kansalaisjärjestöiltä ja kahdenväliseltä kehitysyhteistyöltä sekä Suomen YK-järjestöille antaman rahoituksen romahtamista. Perussuomalaisten suunnitelmien perusteella humanitaarista apua tehtäisiin harkinnanvaraisesti, Fingo listaa.

– Maailmamme on keskinäisriippuvainen. Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle maailman vakaus, toimiva sääntöpohjainen järjestelmä ja kansainväliset kumppanuudet ovat ratkaisevan tärkeitä. Emme voi käpertyä yksin pohjolaan kuin perunakellariin. Kehitysyhteistyö on alati tärkeämpi ulkopolitiikan työkalu, Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu sanoo tiedotteessa.

Fingo muistuttaa, että kehitysyhteistyöllä vähennetään köyhyyttä, eriarvoisuutta sekä ehkäistään konflikteja ja pandemioita. Eriavoisuuden ja ilmastonmuutoksen kaltaiset kysymykset ovat ongelmia, joiden vaikutukset heijastuvat myös Suomeen, järjestö korostaa.

Fingo nostaa esiin ulkoministeriön mielipidemittauksen, jonka mukaan 68 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä ja 80 prosenttia pitää köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä maailmasta vähintään melko tärkeänä.

– Kehitysyhteistyön ydin on pysyvä. Ellemme tue vaikeimmassa asemassa olevia, mitä järkeä on olla ihminen? Meillä on kyky toimia yhteisen hyvän puolesta, ja juuri sitä maailma nyt tarvitsee. Yhteisvastuu on avain kestävään tulevaisuuteen, Nalbantoglu sanoo.

FINGO tarttuu tiedotteessaan myös kahteen perussuomalaisten tiedotustilaisuudessaan esittämään väitteeseen.

Perusuomalaisten mielestä kehitysyhteistyö on tehotonta. Fingon mukaan ulkoministeriön tulosraportit ja riippumattomat arvioinnit kuitenkin osoittavat, että kehitysyhteistyö on tuloksellista ja vaikuttavaa. Järjestö nostaa esimerkiksi Suomen ja Etiopian yhteistyön, jonka avulla noin 5,4 miljoonaa ihmistä pääsi puhtaan veden piiriin vuosina 1994-2022.

Perusuomalaiset väittää, että kehitysyhteistyövaroja ohjautuu monesti korruptioon. Fingo nostaa esiin taannoisen MTV:n uutisen, jossa kerrottiin ulkoministeriön lukuihin perustuen, että vuosina 2020-2025 väärinkäytösten vuoksi perittiin takaisin 1,3 miljoonaa euroa. Väärinkäytösten osuus oli 0,03 prosenttia tuon ajanjakson kehitysyhteistyön määrärahoista. Fingon mukaan summasta saatiin takaisin 97 prosenttia.

– Väärinkäytöksiä ei tietenkään tulisi tapahtua. Kehitysyhteistyötä tehdään usein hauraissa oloissa, joka lisää väärinkäytösten riskiä. Varojen takaisinperintä on kuitenkin samaan aikaan osoitus siitä, että valvonta toimii, Fingo toteaa.